maanantai 29. elokuuta 2016

Lintukoiran perustottelevaisuus

Aiempi metsästyskoirani oli englanninspringerspanieli. Karkoittavana koirana springerspanieli oli toiminnan koira. Pusikot ja ryteiköt eivät olleet esteenä – riistaa oli löydettävä. Paikallaan passissa oli turhauttavaa, oli pakko ulista kun mitään ei tapahtunut. Tessu eli 12,5 vuotiaaksi. Hyvä tavallinen metsästyskoira, jonka avulla sai sorsasaaliin parhaimmassa tapauksessa tuplattua.

Vuosien tauon jälkeen kotipaikan ja metsästysmuotojen muuttuessa tuli tarvetta taas metsästyskoiralle. Oikean koirarodun valitseminen oli alussa hankalaa. Kuuntelin liikaa kavereita ja heidän koirakokemuksiaan. Valinta oli pakko yksinkertaistaa. Paras mahdollinen koira siihen mitä metsästän.

Pentuvaihe oli uuteen laumaan ja isäntään totuttamista. Saatuamme koiranpennun kotiin aloitin koiran kouluttamisen leikin varjolla. Etsittiin makupaloja ja noudettiin pehmoleluja. Haisteltiin riistaeläimiä ja mielellään oltaisiin syöty siivetkin heti sulkineen päivineen. Naapurista saman kennelin koira, reilun vuoden vanhempana toimi leikkikaverina ja totutteli pentuamme koiranelämään.

Pentuvaihe

Turvallinen ympäristö selkeineen rajoineen. Omistajan asennoituminen johdonmukaisuuteen, päättäväisyyteen ja harjoituksissa nopeaan reagointiin. Näitä ohjeita minulle alkuvaiheessa taottiin päähän kasvattajan järjestämissä koulutustapahtumissa ja kouluttajan toimesta yksityisessä koulutuksessa.

Valitsemani uroskoira on nyt kolmen vuoden ja neljän kuukauden ikäinen. Rodultaan käyttölinjan labradorinnoutaja. Noutaa pienriistan ja jäljestää sorkkaeläimet. Vuosien aikana olen huomannut koiran kiinnostuksen lähes kaikkeen riistaan. Myös sellaiseen mihin en ollut koiraa ajatellutkaan. Ilveksen jäljet kiinnostavat ja yhteenotot pienpetojen kanssa.

Pentu- ja nuorenkoiran kasvuvaiheessa opettamani asiat ovat edenneet kohtuu hyvin. Kynsisaksien esille ottaminen tuo koiran vapaaehtoisesti syliin selälleen kynsien leikkaamista varten. Haulikon tai kiväärin esille ottaminen ja sillä ampuminen on hieno juttu, ja heti kun saa luvan niin ampumataululle pitää päästä ensimmäisenä. Autosta poistutaan vasta luvan saatua. Tässä muutamia esimerkkejä onnistumisista. Seuraavaksi niihin vaikeampiin asioihin.

Lintukoiran perustottelevaisuuskoulutus on kaiken A ja O. Nuoren koiran kasvuvaiheessa tulee uhmaikävaiheita ja kouluttaminen menee vaikeaksi. Jos jokin alkoi koulutuksessa mättää ja mikään ei oikein sujunut pidin taukoa koulutuksessa tai vaihdoin koulutusaihetta. Välillä oli hyvä harjoitella jäljestystä, jossa koira joutui hivenen hidastamaan intoa pysyäkseen mielenkiintoisen hajun jäljillä.

Onnistunut jäljestys

Luoksetulo, sivullaseuraaminen ja eri koiran ohjaamiseen tarvittavat komennot onnistuvat suht hyvin. On kuitenkin yksi tärkeä asia mikä ei aina onnistu, se on seis-komento. Pysähtyminen käskystä riistatilanteissa, joissa on paljon riistalintuja ja hajuja, on vaikeaa – varsinkin mikäli etäisyys ohjaajaan kasvaa. 

Fasaanijahdissa rittää noudettavaa.

Kyseinen tottelemattomuus on johtanut muutaman kerran tilanteeseen mitä ei pitäisi tapahtua - koira alkaa metsästää itselleen, eikä isännälle. Koira tulisi siis päästää tositoimiin vasta kun perustottelevaisuus on täysin hallinnassa. 

Parempaan suuntaan ollaan kuitenkin koko ajan menossa ja maltti kasvaa iän myötä niin koiralla kuin isännälläAiemmista isännän virheistä huolimatta, koulutus jatkuu...

Vielä jaksaa damit kiinnostaa.


Tiivistettynä:

- hanki metsästyskoirasi tunnetulta ja sitoutuneelta kasvattajalta (kennel)
- noudata saamiasi kasvattajien / ammattilaisten ohjeita
- osallistu koulutuksiin
- hanki alan kirjallisuutta
- älä luovuta


Teksti ja kuvat PO


torstai 18. elokuuta 2016

AMPUMATUKI JAHTITORNIIN

Hyvä ampumatuki on perusta onnistuneelle riistalaukaukselle. Paras ampumatuki olisi tietenkin ampumapöytä tai vähintään tuki aseen takaosalle. Aina ei ole mahdollista ampua kunnon tuelta. Mikäli käytät useita eri jahtitorneja tai metsästät vieraana tuntemattomassa paikassa on liikuteltava ampumatuki hyvä ratkaisu. Tämän kaiteeseen laitettavan ampumatuen voit täyttää haluamallasi täytteellä.



Mikäli tiedät, ettei tukea tarvitse mukana kovinkaan paljoa kanniskella tai teet tuesta jahtikoppiin tai -torniin pysyvämmän ratkaisun, niin voit täyttää tuen vaikka kokonaan puhallushiekalla. Kevyimmän version saa mm. airsoft-kuulilla täytettynä ja medium-painoisen hylsyjen kiillotuspurulla. Sivulerpakkeet on kuitenkin hyvä täyttää tasapuolisesti raskaammalla täytteellä, jotta tuki pysyy hyvin paikoillaan kaiteessa tai alustassaan.

Oman tukeni sivulerpakkeet täytin puhallushiekalla ja varsinaisen tukityynyn lintujen ruokintaan tarkoitetulla pähkinäsekoituksella. Pähkinäsekoituksen piti olla vain väliaikainen ratkaisu, mutta se on osoittautunut toimivaksi. 

Täytteet kannattaa laittaa kosteudelta suojaan vaikka minigrip-pusseihin tai ohuempiin pakastepusseihin. Pussissa täyte myös pysyy varvemmin, eikä valu ulos mikäli täyttöaukon vetoketju aukeaa vahingossa.




Vastaavanlaisia tuotteita on eri hintaisia ja laatuisia.


Teksti ja kuvat PO

keskiviikko 10. elokuuta 2016

PIENPETOPYYNTI - varasuunnitelma

Aiemmassa kirjoituksessani https://nordichunt.blogspot.fi/2016/07/loukkupyyntiin-valmistautuminen-12.html mainitsin varasuunnitelmaksi supien väijyntä- tai houkuttelumetsästyksen. Pyynti on tapahtunut joko väijymällä supien kulkureiteillä, houkuttelemalla haaskoilla tai hätääntyneen saaliseläimen ääntä matkimalla.

Hornady V-Max & Sierra Varminter HP
Alkukaudesta pienpetojen nahoilla ei ole arvoa, joten olen päätynyt metsästyspatruunaa valitessani käyttämään nopeasti laajenevia ns. varmint-luoteja. Käytän pääsääntöisesti kahta luotityyppiä, Hornadyn V-max ja Sierran Varmint HP luoteja. Kyseisten luotien pysäytysteho on hyvä ja pienpeto menettää henkensä välittömästi. Ampumapaikalle ei myöskään tarvitse hakea koiraa jäljestystä varten.

Supi ammuttu .30-06 Hornady V-Max patruunalla
Metsästysaseet sen sijaan vaihtuvat riippuen jahtipaikasta ja -tavasta. Husqvarna metsästyskiväärissäni https://nordicguns.blogspot.fi/ käytän Sierran Varminter-luotia. 30-kaliiperisissa kivääreissäni ja 222-yhdistelmäaseessani käytän Hornadyn V-Maxia.

Husqvarna 6,5x55SE & Hornady Varminter HP (amet 100m)

V-Max .30-06 amet 100m (kasa mitattu osumien ulkoreunoilta)

Sierran Varminter-luodit ovat reikäpäisiä ja Hornadyn V-max-luodit ovat polymeerikärjellä varustettuja. Luodit ovat osoittautuneet käytössäni tarkoiksi ja tehokkaiksi pienpetojen pysäyttäjiksi. Kyseiset luodit ovat olleet mieluisia luoteja ladata ja käyttää. Jahtipaikoissani ampumamatkat eivät ole kovinkaan pitkiä. Kohdistan aseeni 50-100 metrin etäisyyksille. Pienpetojen pillityksessä on hyvä kohdistaa kivääri 150 metrin etäisyydelle. Etukäteen tiedetyt maasto-olosuhteet määräävät kuitenkin kohdistusetäisyydet.

V-Max

Linkit luodinvalmistajien sivuille;



Teksti ja kuvat PO


maanantai 1. elokuuta 2016

Loukkupyyntiin valmistautuminen 2/2

Syötit voi aluksi heitellä loukun ympäristöön ja sisälle loukkuun. Mitä enemmän syöttiä sen paremmat ja houkuttelevammat hajut leviää lähiympäristöön. Laukaisunaruna voi käyttää kestävää siimaa tai  narua. Laukaisunaru voidaan kiinnittää syöttiin lävistäen tai syötin ympäri sitoen. 

Syötti laukaisunaruineen asetetaan loukun umpinaiseen päätyyn. Syöttiin kiinnitettävän laukaisunarun saa parhaiten pujotettua loukun päädyn läpi esim kepillä, jonka päähän on kiinnitetty taivutettu naula. Keppiä apuna käyttäen on helppoa siirellä myös syöttiä.


Syöttikeppi

Mikäli syötti on sijoitettu keskelle loukkua tai ulkoreunalle, on vaarana supin vahingoittuminen jäädessään lauenneen yläosan alle. Näin ei saa tapahtua. Loukun ulkopuolelle sivuille voi laittaa ohjureiksi puunrungot, joilla ohjataan supien kulkua turvallisemmin loukun sisälle.

Vielä ennen laukaisunarun asettamista laukaisimeen, on syytä tarkistaa loukun yläosan oikea laukeaminen ja alasputoaminen. Näin tehtynä varmistetaan, ettei ylä- ja alaosan väliin jää mitään tyhjää tilaa mistä loukkuun jäänyt supi pääsisi pakenemaan. Samalla säädetään sopiva korkeus loukun yläosalle. 

Seuraavaksi viritetään loukku. Virittäminen tapahtuu siten, että loukun yläosan kannatin-naru tai -ketju, sekä syötin laukaisunaru (kuvassa punainen naru) asennetaan laukaisimeen. 


Loukun yläosan kannatinketju

Laukaisin valmiina



Loukku pitää tarkastaa kerran vuorokaudessa. Mikäli ei viitsi käydä tarkastamassa loukkua päivittäin kannattaa hankkia loukkuvahti. Loukkuvahti lähettää tarvittaessa tilatiedon, sekä hälyttää loukun laukeamisen. Tiedot loukkuvahti lähettää tekstiviestillä.

Loukkuvahti asennettuna
Myös lähettävä riistakamera käy vallan mainiosti. Loukku tulee kuitenkin tarkastaa, mikäli loukulta ei ole tullut vuorokauden aikana kuvaa. Loukkuvahtiin palaan uudelleen tarkemmin syksyn aikana.


Loukku viritetty ja valmiina pyyntiin


Teksti PO kuvat PO ja LO