Metsäkauriin viimeinen ateria.

Mahdollisuuksien mukaan vietän aina silloin tällöin jahtitornissa aikaa kameran ja kiväärin kanssa. Jahtikauden aikana harrastusvälineenä on yleensä kivääri ja jahtikauden ulkopuolella kamera. Molemmilla välineillä saa aikaiseksi mieleenpainuvia hetkiä. Hyvällä tuurilla kameralla saa pidempiaikaisempia muistoja ja kiväärillä taas vatsan täyteen hyvää riistalihaa. Kiväärin kanssa saalistaessa myös metsästyskoira saattaa päästä mukaan jännittävään jahtitapahtumaan.

Metsäkauris (Capreolus capreolus)

Peuroilla oli marraskuussa kiimakausi parhaassa vauhdissa ja riistapellolta tuli yöaikaan riistakamerakuvia peurapukeista. Naaraspeurat ja vasat sen sijaan olivat harvinaisempia lokakuuhun verrattuna. Myös metsästysseuramme kaatotilastot osoittavat marraskuun huonoksi ajankohdaksi väijyntämetsästykselle. Marraskuussa valoisan aika on lyhyt ilman maassa olevaa lumipeitettä.  Liikkeelle peurat saattavat lähteä hämärässä vähän ennen pimeää. Yöeläiminä valkohäntäpeurat liikkuvat  pääsääntöisesti pimeän aikaan.

Metsästysseuramme oli päättänyt aloittaa tänä vuonna metsäkauriiden verottamisen kauriskantojen kasvun rinnalla. Aiempina vuosina ilvekset pitivät huolen kauriskantojen liikakasvusta. Ilvesten vähentyessä alueemme metsäkauriskannat alkoivat jälleen kasvaa lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Metsäkauriit riistapellossa

Metsäkauris on pienistä hirvieläimistä nopeimmin lisääntyvä laji. Seuramme alueelle oli myös ketut palanneet takaisin verottamaan metsäkauriiden vasatuottoa. Ketut eivät kuitenkaan heti aluetta vallanneet, joten kauriit ehtivät lisääntyä yhden kesäkauden aikana mukavasti ilman suurempaa predaatiota.

Tällä kertaa jahtitorniin olin ottanut mukaan kameran metsäkauriiden päiväkuvaamista varten ja kiväärin hirvieläimiä varten. Riistakohteena oli valkohäntäpeura ja varalla metsäkauris. Kerron nyt yhdestä marraskuisesta jahti-illan tapahtumasta, jolloin pääsin käyttämään molempia harrastusvälineitä.

Puolen tunnin istumisen jälkeen tornin vasemmalle puolelle ruokinta-automaatille saapui kaksi kaurista. Uros- ja naaraskauris maistelivat automaatin rehutarjontaa. Nimenomaan maistelivat. Kauriita tarkaillessa ja kuvatessa huomaa kauriiden maistelevan sieltä sun täältä aina jotain kohtuudella. Petojen tapaista ruoan ahmimista ei näillä märehtelijöillä ole, vaan pikemminkin nautiskelua.

Riistapellon apila maistuu.

Illan edetessä ja valon vähentyessä siirsin kameran syrjään ja keskityin enemmän kivääriin ja mukanani oleviin katselukiikareihin. Kiikareilla en löytänyt ympäristöstä peuran peuraa, mutta sen sijaan metsäkauriiden määrä näytti lisääntyvän. Nyt ruokinta-automaattien luona oli yhteensä kuusi metsäkaurista. Automaattien rehuohra ja maassa olevat omenat maistuivat kauriille. Talvi tekee tuloaan ja kauriit alkavat liikkua vähän isommissa laumoissa. Lumien tultua kaurislaumat kasvavat vielä puolta suuremmiksi.

Muutaman tunnin istumisen jälkeen alkoi aika tornissa loppua. Oli enää muutamia minuutteja hämärän aikaa ennen pimeää. Lähimmällä automaatilla ruokaili kauriinvasa, jonka päätin ottaa eräksi. Nostin kiväärin perän varovasti olkaani vasten ja kiväärin etutukin kaiteeseen asennetun ampumatuen päälle. Etäisyyttä vasaan oli noin 50 metriä. Vasa söi automaatista ohraa tyytyväisenä. Annoin vasan ruokailla viimeistä ateriaa vielä hetken aikaa jos vaikka peuroja ilmestyisi viime hetkellä riistapellon läheisyyteen. Peuroja ei näkynyt.

Työnsin kiväärin varmistimen eteen ja tarkensin katseeni tähtäinristikon keskellä olevaan pieneen mustaan pisteeseen. Hahmotin tähtäinkuvan vasaan siten, että tähtäimen ristikon piste on hivenen etulavan takana. Puristin liipaisimesta ja luoti singahti matkaan kohti maalia. Vasa loikkasi metsään ja katosi näköpiiristä. Kaurislaumasta osa jähmettyi hetkeksi paikalleen ja muutama kauris singahti välittömästi metsään houkutellen hetkeksi paikalle jämähtäneet mukaansa.

Olin varma hyvästä osumasta ja aloin pakkailla varusteita reppuuni. Tornista poistuessani ajattelin hakea kauriinvasan samantien autooni. Päätin kuitenkin hakea koiran kotoa pienen jäljestysharjoituksen ja iltalenkin takia. Takaisin paikalle päästyämme oli koira jäljestysvaljaissa ja -hihna suoraksi vedettynä. Asetuin korkeaan polviasentoon ruokinta-automaatin vierelle ja kutsuin koirani paikalle. Annoin hakukomennon ja sitten mentiin. Arvelin, ettei pimeässä tarvitse montaa askelta ottaa, kun vasa jo löytyy. Koira kuitenkin lähti lujaa kohti syvemmälle metsään. Vauhti oli sitä luokkaa, että aloin epäillä koiran seuraavan loppulauman pakojälkiä. 100 metrin jälkeen koirani ryhtyi paskomaan ja loi kysyvän katseen. Taisimme olla väärillä jäljillä.

Siirryimme takaisin ruokinta-automaatille ja osoitin aiempaa selvemmin maassa olevia verijälkiä. Nyt mentiin hitaammin ja koiran kuono maata viistäen. Metsän reunassa koirani kurvasi jyrkästi vasemmalle ja menimme aivan eri suuntaan kuin mihin alun harhajäljet johtivat. Vasaa ei kuitenkaan ihan läheltä löytynyt. Eteen tuli tiheä ryteikkö ja matalakasvuisia kuusia, joiden oksat olivat lähes kiinni maassa. Koira sukelsi oksien alle ja alkoi peuhaamaan siten, etten nähnyt mitä kuusen juurella oikein tapahtui. Kiersin kuusen toiselta puolelta ja huomasin koirani retuuttavan kuollutta kauriinvasaa.

Jäljestys on päättynyt.

Olin osunut vasaa etulavan taakse ja luoti oli tullut ulos viistosti vastapuolelta. Barnesin 308 Tipped tsx-kupariluoti oli avautunut sen verran reilusti, että kauriin sisältöä tuli ulos vastapuolelta. Hyvästä osumasta huolimatta vasa oli juossut reilut 50 metriä ja piiloutunut siten, ettei sitä olisi välttämättä löytynyt ilman koiraa kuin vasta seuraavana päivänä valoisan aikaan.

Pieni hirvieläin ja 30- kaliiperinen metsästyskivääri saattavat luoda kuvitelman helposta saaliista. Pienikin hirvieläin saattaa kuitenkin olla sitkas kuolemaan ja juosta pitkänkin matkan metsästäjän ulottuvilta. Tuleva jahtitapahtuma ja jahdissa käytettävä varustus kannattaa suunnitella huolella. Hirvipatruunoiden luodin poikkipinta-ala ja lähtönopeus ovat pääsääntöisesti toimivia kaikille hirvieläimille. Hirvipatruuna ei ole kuitenkaan se ainoa oikea valinta pieniä hirvieläimiä metsästettäessä.

Kupariluodit tai bondatut lyijyluodit avautuvat hitaammin ja eläimet saattavat juosta hyvänkin laukauksen jälkeen vielä pitkän matkan vaikeuttaen eläimen löytämistä. Lumettomalla maalla ilman koiraa metsästettäessä kannattaa käyttää nopeasti avautuvaa luotia. Pääsuunnitelman lisäksi on hyvä olla varasuunnitelma jos jahdissa menee jokin pieleen. Mikäli sinulla ei ole omaa koiraa jäljestykseen, niin varmista ennen jahtia, että saat tarvittaessa jostain muualta metsästyskoiran.

Kauris on pienenä hirvieläimenä helposti käsiteltävä ja metsästäjä pärjää kauriin käsittelyssä alusta loppuun yksin. Vasan erottaa aikuisesta parhaiten laumasta, jolloin on helpompaa tehdä kokovertailua. Lopullisen iänmäärityksen saa selville metsäkauriin hampaista. Metsäkauriin liha on äärettömän hyvänmakuista ja mureaa riistalihaa, josta voi loihtia monenlaisia herkkuja. Tämä kauris päätyi valikoidusti metsästäjän saaliiksi kauriin ruokaillessa rauhallisena vailla tietoa tulevasta kohtalostaan.

Ohessa linkki Riistakeskuksen sivulle, jossa lisätietoa metsäkauriista. Alla olevassa Riistakeskuksen Youtube-videolla tarkemmin iänmäärityksestä kohdasta 7:03 alkaen.

Teksti ja kuvat; P.O.
Youtube-video; Suomen Riistakeskus