Ensimmäiset haulikonpatruunat Winchester esitteli vuonna 1886. Kyseessä oli metallihylsyinen ja myöhemmin pahvihylsyinen haulikonpatruuna kaliipereissa 10, 12, 14, 16 ja 20. Vuonna 1900 Winchester esitteli ensimmäiset savuttomat haulikonpatruunat. 1920-luvulta alkaen Winchesteriltä ilmestyi lisää uusia haulikkokaliipereita ja niihin soveltuvia patruunoita eri käyttötarkoituksiin. Ensimmäiset teräshaulipatruunat Winchester julkisti jo vuonna 1976.
Patruunoiden lisäksi Winchester on yksi merkittävä uudisraivaaja mitä tulee haulikuvioiden kehittelyyn ja parantamiseen. Vuonna 1969 Winchester julkisti haulikon piipun sisään kierrettävän supistajaholkin (WinChoke). Vaihdettava supistajaholkki tuli vakiintuneeksi käytännöksi lähes kaikkiin haulikoihin 1990-luvulta alkaen. Winchester kuuluu yhdessä Browningin ja Mirokun kanssa FN-Herstal yhtymään.
Koeammun kaksi Winchesterin eri merkkistä vesilinnustuspatruunaa kaliiperissa 12/89. Molempien patruunoiden haulimateriaali on terästä. Drylokin haulit ovat perinteisiä pyöreitä hauleja, kun taas Blind Side-patruunan haulit ovat kuution muotoisia. Drylok esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja Blind Side-patruunat esiteltiin Shot Showssa vuonna 2011. Outdoor Life ja NRA American Hunter lehdet valitsivat Blind Side-patruunat vuoden tuotteeksi.
WINCHESTER DRYLOK 12/89
Winchester Drylok-patruunat on suunniteltu pysymään sisältä kuivina märissä vesilinnustusolosuhteissa. Winchester Drylok-patruunoiden vesitiiviys on valmistettu Drylok-menetelmällä. Patruunan tähtistuukkaus on tehty kuumahitsauksella kosteuden estämiseksi. Patruunan välitulppa on vedenpitävä sen kaksiosaisen rakenteen johdosta ja patruunan nalli on lakattu vesitiiviiksi. Patruunan teräshaulit on pinnoitettu ruostumisen ehkäisemiseksi. Drylok-patruunoita valmistetaan kaliipereissa: 12/70, 12/76, 12/89 ja 20/76.
WINCHESTER BLIND SIDE 12/89
Blind Side-patruunoissa on myös käytetty Drylok-menetelmää patruunoiden vesitiiviyden aikaan saamiseksi. Blind Side-patruunat poikkeavat kuitenkin Drylok-patruunoista teräshaulien ja haulikuppien osalta. Blind Side-patruunoiden haulit ovat kuution muotoisia "tiiliskiviä" ja ammuttaessa haulikupit aukeavat kolmeen timantinmuotoiseen sakaraan.
Timanttileikattu haulikuppi ei avaudu ammuttaessa kokonaan, vaan haulikupin sivuilta kolmesta valmiiksi leikatuista timantin muotoisista kohdista. Teräshaulit ovat muodoltaan kuutiomaiset, jonka johdosta patruunaan saadaan ladattua hauleja tavallisiin pyöreisiin hauleihin verrattuna 15% enemmän.
Haulien kuutioisuuden johdosta patruunanvalmistaja mainostaa patruunoiden maaliballistiikan olevan tehokkaampaa verrattuna pyöreisiin hauleihin. Neliskanttinen hauli osuessaan kohteeseen aiheuttaa lihaskudoksissa suurempia haavakanavia verrattuna pyöreisiin hauleihin. Blind Side-haulit "leikkaavat" kohdetta tehokkaammin. Nopean lähtönopeuden ja leikkaavien haulien johdosta valmistaja mainostaa Blind Side-patruunoita tappavammaksi verrattuna tavallisiin teräshaulipatruunoihin. Blind Side-patruunoita valmistetaan kaliipereissa: 12/70, 12/76, 12/89 ja 20/76.
RADALLA
Mainospuheiden jälkeen on aika siirtyä radalle testiolosuhteisiin. Ennen koeammuntaa purin yhden patruunan kummastakin patruunamerkistä ja laskin haulien määrän. Drylok-patruuna sisälsi hauleja yhteensä 244 kappaletta ja Blind Side-patruuna sisälsi hauleja yhteensä 261 kappaletta.
Patruunat koeammuin tuelta 35 metrin matkalta. Koeammuntataulu oli kooltaan 120 x 120 cm. Lämpötila koeammunnan aikana oli +7 astetta. Koeammunnan tarkoituksena oli selvittää patruunoiden tasalaatuisuus.
Patruunat koeammuin Winchester SX3 haulikolla. Supistajana käytin Carlsonin Blind Side Long Range tarvikesupistajaa. Ammuttujen patruunoiden lähtönopeudet mittasin ProChrono Digital-luodinnopeusmittarilla.
Drylok-patruunoiden lähtönopeuden keskiarvo oli 360 m/s. Alle tehtaan ilmoittaman lähtönopeuden yhtenä syynä on patruuna, jonka hylsyn sulkeminen (stuukkaus) oli jäänyt tehtaan jäljiltä hivenen avonaiseksi. Patruunan päästä näkyi osittain hylsymateriaalin väliin jäänyt hauli. Ammuttaessa kyseisen patruunan lähtönopeudeksi luodinnopeusmittari ilmoitti 285 m/s.
Ampumataulusta laskettujen haulimäärien tuloksena Drylok-patruunoiden osumaprosentin ja tiheymän keskiarvoiksi tuli 61 / 1,8. Aukkojen keskiarvo oli 7.
Blind Side-patruunoiden lähtönopeuden keskiarvo oli 416 m/s. Patruunoiden lähtönopeudet olivat tasalaatuisia, mutta kuitenkin alle tehtaan ilmoittaman lähtönopeuden. Blind Side-patruunoiden osumaprosentin ja tiheymän keskiarvoiksi tuli 58 / 1,8. Aukkojen keskiarvo oli myös 7.
YHTEENVETO
Drylok-patruunoiden lähtönopeuksia mitatessa oli yksi patruunoista teholtaan huomattavasti muita hitaampi. Kyseisen patruunan stuukkaus oli jäänyt tehtaalla vajaaksi. Lähtönopeudeltaan hitaammaksi jäänyt patruuna ei ollut kuitenkaan osumaprosentiltaan, tiheydeltään, eikä aukkoisuudeltaan muista patruunoista poikkeava.
Koska en testannut haulien uppoumaa, niin jää vain arvailujen varaan kuinka syvälle kyseisen patruunan haulit uppoutuisivat lihaskudoksessa, verrattuna patruunoihin, joiden lähtönopeus oli lähempänä tehtaan ilmoittamaa lähtönopeutta. Tehdaspatruunat olisi aina hyvä käydä läpi ennen jahtitilannetta ja tarkastaa silmämääräisesti, ettei patruunoista löydy tehtaan jäljiltä virheellisiä patruunoita.
Blind Side-patruunat olivat lähtönopeuksiltaan tasalaatuisia, vaikka nopeudet eivät olleet kuitenkaan samalla tasolla kuin mitä tehdas ilmoittaa patruunoiden lähtönopeudeksi. Blind Side-patruunoiden osumakeskipiste oli koeammuntataulussa tähtäyspisteestä hivenen vasemmalla.
Molempien patruunoiden haulikupit (välitulpat) toimivat ammuttaessa moitteetta, eikä ammutuista haulikupeista löytynyt poikkeamia. Molempien Winchesterin patruunoiden latauskomponenteista sai laadukkaan vaikutelman. Koeammunnan tulokset saattaisivat olla vielä paremmat jollain muulla ase- ja supistajayhdistelmällä kuin nyt testatun haulikon ja supistajan osalta saadut tulokset.
Kaliiperi 12/89 ei ole ammuttaessa niitä miellyttävämpiä haulikonpatruunoita. Rekyyli tuntuu ampujassa, varsinkin tuelta ammuttaessa. Kaliiperin 12/89 tarpeellisuudesta on montaa eri mielipidettä. Mikäli kuitenkin omistaa 12/89 kaliiperisen haulikon, niin mielestäni kannattaa käyttää koko potentiaali hyödyksi - varsinkin lyijyn korvaavilla hauleilla ammuttaessa.
TEHTAAN TUOTETIEDOT:
Winchester Drylok
Kaliiperi: 12/89
Haulikoko: nro 3 (3,3 mm)
Lataus: 44 g (teräshauli)
Lähtönopeus: 400 m/s
Made in USA
Winchester Blind Side
Kaliiperi: 12/89
Haulikoko: nro 3 (2,8/3,3 mm)
Lataus: 46 g (teräshauli)
Lähtönopeus: 425 m/s
Made in USA
Teksti PO, kuvat Winchester ja PO
 |
| Winchester Blind Side ja Drylok 12/89 |
 |
| Kaksiosainen rakenne. |
 |
| Ammuttu Blind Side-haulikuppi. |
RADALLA
Mainospuheiden jälkeen on aika siirtyä radalle testiolosuhteisiin. Ennen koeammuntaa purin yhden patruunan kummastakin patruunamerkistä ja laskin haulien määrän. Drylok-patruuna sisälsi hauleja yhteensä 244 kappaletta ja Blind Side-patruuna sisälsi hauleja yhteensä 261 kappaletta.
Patruunat koeammuin tuelta 35 metrin matkalta. Koeammuntataulu oli kooltaan 120 x 120 cm. Lämpötila koeammunnan aikana oli +7 astetta. Koeammunnan tarkoituksena oli selvittää patruunoiden tasalaatuisuus.
Patruunat koeammuin Winchester SX3 haulikolla. Supistajana käytin Carlsonin Blind Side Long Range tarvikesupistajaa. Ammuttujen patruunoiden lähtönopeudet mittasin ProChrono Digital-luodinnopeusmittarilla.
Drylok-patruunoiden lähtönopeuden keskiarvo oli 360 m/s. Alle tehtaan ilmoittaman lähtönopeuden yhtenä syynä on patruuna, jonka hylsyn sulkeminen (stuukkaus) oli jäänyt tehtaan jäljiltä hivenen avonaiseksi. Patruunan päästä näkyi osittain hylsymateriaalin väliin jäänyt hauli. Ammuttaessa kyseisen patruunan lähtönopeudeksi luodinnopeusmittari ilmoitti 285 m/s.
Ampumataulusta laskettujen haulimäärien tuloksena Drylok-patruunoiden osumaprosentin ja tiheymän keskiarvoiksi tuli 61 / 1,8. Aukkojen keskiarvo oli 7.
Blind Side-patruunoiden lähtönopeuden keskiarvo oli 416 m/s. Patruunoiden lähtönopeudet olivat tasalaatuisia, mutta kuitenkin alle tehtaan ilmoittaman lähtönopeuden. Blind Side-patruunoiden osumaprosentin ja tiheymän keskiarvoiksi tuli 58 / 1,8. Aukkojen keskiarvo oli myös 7.
YHTEENVETO
Drylok-patruunoiden lähtönopeuksia mitatessa oli yksi patruunoista teholtaan huomattavasti muita hitaampi. Kyseisen patruunan stuukkaus oli jäänyt tehtaalla vajaaksi. Lähtönopeudeltaan hitaammaksi jäänyt patruuna ei ollut kuitenkaan osumaprosentiltaan, tiheydeltään, eikä aukkoisuudeltaan muista patruunoista poikkeava.
Koska en testannut haulien uppoumaa, niin jää vain arvailujen varaan kuinka syvälle kyseisen patruunan haulit uppoutuisivat lihaskudoksessa, verrattuna patruunoihin, joiden lähtönopeus oli lähempänä tehtaan ilmoittamaa lähtönopeutta. Tehdaspatruunat olisi aina hyvä käydä läpi ennen jahtitilannetta ja tarkastaa silmämääräisesti, ettei patruunoista löydy tehtaan jäljiltä virheellisiä patruunoita.
Blind Side-patruunat olivat lähtönopeuksiltaan tasalaatuisia, vaikka nopeudet eivät olleet kuitenkaan samalla tasolla kuin mitä tehdas ilmoittaa patruunoiden lähtönopeudeksi. Blind Side-patruunoiden osumakeskipiste oli koeammuntataulussa tähtäyspisteestä hivenen vasemmalla.
 |
| Osa latauskomponenteista |
Kaliiperi 12/89 ei ole ammuttaessa niitä miellyttävämpiä haulikonpatruunoita. Rekyyli tuntuu ampujassa, varsinkin tuelta ammuttaessa. Kaliiperin 12/89 tarpeellisuudesta on montaa eri mielipidettä. Mikäli kuitenkin omistaa 12/89 kaliiperisen haulikon, niin mielestäni kannattaa käyttää koko potentiaali hyödyksi - varsinkin lyijyn korvaavilla hauleilla ammuttaessa.
TEHTAAN TUOTETIEDOT:
Winchester Drylok
Kaliiperi: 12/89
Haulikoko: nro 3 (3,3 mm)
Lataus: 44 g (teräshauli)
Lähtönopeus: 400 m/s
Made in USA
Winchester Blind Side
Kaliiperi: 12/89
Haulikoko: nro 3 (2,8/3,3 mm)
Lataus: 46 g (teräshauli)
Lähtönopeus: 425 m/s
Made in USA
Teksti PO, kuvat Winchester ja PO
Lähteet; Cartridges Of The World (14th Edition) kirja, sekä Winchesterin kotisivut.
